Laskun perintä yksityishenkilöltä-perintäprosessin kulku

Jos lasku jää maksamatta eräpäivään mennessä, tiedätkö mitä tapahtuu sen jälkeen kun perintäprosessi etenee? Perinnästä on paljon väärää tietoa ja olettamuksia, joten tarkistathan tästä artikkelista faktat.

Käydään siis seuraavaksi läpi miten perintään joutuu, mitä eroa on vapaaehtoisella ja oikeudellisella perinnällä, milloin ulosotto alkaa ja koska luottotiedot menevät ( eli syntyy maksuhäiriömerkintä).

Miten perintään joutuu?

Perintä alkaa yleensä siitä, että lasku ei tule maksetuksi eräpäivään mennessä. Syitä on paljon: unohtaminen, lasku ei ole tullut perille, tilin saldo, kiista laskun sisällöstä, tai ihan vain elämän yleinen yllätyksellisyys. 

Tyypillisimmät polut perintään:

1. Lasku unohtuu / jää huomaamatta 
   
   
2. Lasku on maksettu, mutta suoritus ei kohdistu oikein (väärä viite tms.) 
   
   💡Lue myös: Miksi oikea viitenumero on tärkeä?
   
   
3. Epäselvyys tai riita (esim. palvelu ei vastannut sovittua) 

Muistathan, että perinnän tarkoitus on saada velka hoidettua ensisijaisesti sovinnollisesti, ei “rangaista”. Perintää ohjaa hyvän perintätavan vaatimus, sekä laki.

Mitä tapahtuu ensin - näin perintä alkaa

Perintä alkaa maksumuistutuksella. Kuluttajasaatavissa maksumuistutuksesta saa periä maksua vain tietyin ehdoin ja enimmäismäärin, myös muistutuksen ajoituksessa on sääntöjä. Maksumuistutus lähetetään tyypillisesti vasta, kun eräpäivästä on kulunut vähintään 14 päivää. 

💡Lue myös: Mitä ovat velallisen oikeudet?

Mitä sinun kannattaa tehdä jo muistutusvaiheessa:

• Tarkista: onko lasku aiheellinen, summa oikein, onko se jo maksettu?
• Jos maksu onnistuu: maksa heti → säästät kuluissa.
• Jos et pysty maksamaan: ota yhteyttä laskuttajaan ja pyydä maksuaikaa tai eräpäivän siirtoa.
• Jos lasku on väärä: tee reklamaatio kirjallisesti ja perustellusti.

Jos laskua ei hoideta muistutuksesta huolimatta, saatava voidaan siirtää viimeistään tällöin perintätoimiston hoidettavaksi. Perintätoimiston lähettämä kirje on maksuvaatimus. Sen pitää kertoa selkeästi mistä velka muodostuu ja miten asia voidaan hoitaa.  Jos jokin kirjeessä ei täsmää, pyydä erittely. Sinulla on oikeus ymmärtää, mitä sinulta vaaditaan ja miksi. Maksuvaatimuksia lähetetään tyypillisesti kaksi, tietyin aikarajoin. 

Mitä tarkoittavat vapaaehtoinen ja oikeudellinen perintä?

Perintä jakautuu karkeasti kahteen vaiheeseen: vapaaehtoiseen perintään ja oikeudelliseen perintään. 

1. Vapaaehtoinen perintä

Perintätoimenpiteet alkavat siis vapaaehtoisella perinnällä, joka kattaa maksumuistutukset, maksuvaatimukset, yhteydenotot ja maksusuunnitelmasta sopimisen. Tässä vaiheessa paras toimintatapa on nopea reagointi; maksa, sovi tai reklamoi. Tämä on myös se hetki, jolloin tilanteen saa ratkaistua pienimmillä lisäkuluilla ja ilman merkintää luottotietoihin. 

2. Oikeudellinen perintä

Oikeudellinen perintä alkaa, kun vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta ja velkoja hakee saatavalle tuomioistuimen ratkaisua (esim. käräjäoikeuden velkomusasia). Sen jälkeen velkaa voidaan periä ulosoton kautta. Ulostottolaitos on viranomainen, jolla on laissa määritellyt pakkokeinot. Kun asia on oikeudellisessa perinnässä, vaihtoehdot kapenevat. Merkintä luottotietoihin ei välttämättä synny vasta ulosotossa, vaan se voi syntyä jo aiemmin.

Miten oikeudellinen perintä etenee

Ulosottoon velka voi siirtyä aikaisintaan noin kahden kuukauden kuluttua alkuperäisestä eräpäivästä (tilanne- ja prosessikohtaisesti). Oikeudellinen perintä alkaa, kun velkoja (tai perintätoimisto velkojan puolesta) vie asian käräjäoikeuteen saadakseen velasta tuomion, eli virallisen päätöksen siitä, että velka on maksettava. 

Saat kotiin postia käräjäoikeudesta, jossa kerrotaan vaatimukset ja annetaan määräaika vastata. Jos velka on mielestäsi väärä tai summassa on virhe, tähän pitää reagoida kirjallisesti. Kun tuomio annetaan, velasta tulee ulosottokelpoinen, ja jos sitä ei silloinkaan makseta, velkoja voi hakea velan ulosottoon.

Kun ulosotto alkaa, saat yleensä vireilletuloilmoituksen ja maksukehotuksen, joissa on velan tiedot ja ulosoton yhteystiedot. Jos maksat velan maksukehotuksessa annettuun eräpäivään mennessä, siitä ei tule merkintää ulosottorekisteristä annettavaan todistukseen.

💡Lue myös: Miten teen maksusuunnitelman?

Mitä tapahtuu, kun velka menee ulosottoon?

Kun velkoja hakee velkaa ulosottoon, saat yleensä vireilletuloilmoituksen (mitä velkaa peritään ja kenen kanssa asioit) ja sen mukana maksukehotuksen.

• Maksukehotuksessa on eräpäivä, tyypillisesti noin parin viikon päässä. Ennen eräpäivää omaisuutta ei pääsääntöisesti ulosmitata (poikkeuksena esim. veronpalautus).
• Jos et maksa eräpäivään mennessä, ulosotto alkaa selvittää taloustilannettasi. Tarvittaessa tehdään ulosottoselvitys, jossa sinun pitää antaa totuudenmukaiset tiedot.
• Jos ulosmittauskelpoista tuloa tai omaisuutta löytyy, ulosotto voi tehdä ulosmittauksen. Tällä tarkoitetaan esim. palkasta/etuuksista suoraan otettavaa osuutta, tilivarojen ulosmittausta tai omaisuuden myyntiä. Sinulle jätetään lain mukainen suojaosuus elämistä varten

Ulosotto on prosessi, jossa kannattaa olla itse aktiivinen. Yhteydenotto ja maksusuunnitelmasta sopiminen helpottaa arkea.

Missä vaiheessa maksuhäiriömerkintä syntyy?

Pelkkä maksun myöhästyminen tai perintäkirje ei vielä automaattisesti tee maksuhäiriömerkintää. Maksuhäiriömerkintä syntyy - eli luottotiedot menevät - tyypillisesti silloin, kun asia etenee tuomioistuimeen tai ulosotossa todetaan este/varattomuus. Useimmiten maksuhäiriömerkintä tulee jo ennen tai viimeistään ulosoton alkuvaiheessa, ei vasta jos ulosotto jatkuu pitkään.  

Yleisimmät tilanteet ovat:

1. Käräjäoikeus antaa velkomustuomion (riidaton velka)
   Tämä on se kaikkein tavallisin: velka viedään käräjäoikeuteen, ja jos et kiistä velkaa oikeudessa määräajassa, asiasta voidaan antaa velkomustuomio. Tästä voi syntyä maksuhäiriömerkintä.
2. Ulosotossa todetaan varattomuus tai tulee “ulosoton este” (esim. suppea ulosotto)
   Jos ulosotto yrittää periä velkaa, mutta sinulta ei löydy ulosmittauskelpoisia varoja/tuloa (tai suppeassa ulosotossa ei löydy perittävää), ulosotosta annettava este-/varattomuustieto aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän.
3. Tietyt muut tilanteet (harvinaisempia arjessa, mutta mahdollisia)
   Maksuhäiriömerkintä voi tulla myös esimerkiksi yli kaksi vuotta jatkuneesta palkan ulosmittauksesta tai joistain velkajärjestelyyn liittyvistä tilanteista.

Mistä tiedän, että olen menettänyt luottotietoni, eli saanut maksuhäiriömerkinnän

💡Lue myös: Näin saat maksutonta apua velkojen hoitamiseen