Perintäalaa ei voi pitää digitaalisuuden edelläkävijänä, sillä tarkasti säädelty ala kuuluu niihin harvinaisuuksiin, jotka lähettävät yhä runsaasti kirjepostia. Viimeisimmät perintälain muutokset toivat mukanaan paljon hyvää, mutta sähköisten toimintatapojen käyttöönotto jopa hidastui. Yhteinen toive kuitenkin on, että tähän saataisiin muutos, joka mahdollistaa digitaalisten toimitustapojen käyttöönoton tulevaisuudessa.
Tervetullut lakiuudistus yritysperintään
Kuluttajasaatavien perinnän kohdalla laki oli tiukempi jo aikaisemminkin, mutta ennen muutoksia yrityssaatavien perintää ohjasi lähinnä hyvän perintätavan säännös. Erikseen ei ollut siis määritelty esimerkiksi kohtuullisten perintäkulujen määrää, vaan velkojien ja perintätoimistojen tuli arvioida se itse.
Muutokset lakiin selkiyttivät pelisääntöjä ja tekivät viranomaisvalvonnasta ennakoitavaa. Myös yritysvelallisten asema parani perintäkulujen ollessa nyt yhdenmukaiset. Laissa on määritelty mm. perintäkulujen ja -toimenpiteiden enimmäismäärät ja kulullisten perintätoimien aikarajat.
Sähköinen perintä on Suomessa yhä lapsenkengissä
Vaikka muutokset perintälakiin ovat olleet tervetulleita, ei kaikki etene toivotusti. Sähköisten toimitustapojen käyttöä halutaan laajentaa niin kuluttaja -kuin yrityssaatavia koskien, mutta uudet lainpykälät hankaloittavat tätä.
Lainsäädännöllisistä syistä perintäkirjeet on täytynyt lähettää paperisina kirjeinä, vaikka muiden virallisten dokumenttien digitaalinen toimitus on ollut jo pitkään arkipäivää. Uusimmat lakimuutokset eivät edelleenkään muuta sitä, että ensisijainen toimitustapa perintäkirjeille on paperiposti.
Ristiriitaista on, että niin velkojien ja perintätoimistojen, kuin kuluttajien ja yritysvelallistenkin toive on siirtyä digitaaliseen perintään. Vaikka kuluttaja saisi kaiken mahdollisen kirjepostinsa sähköiseen postilaatikkoon on perintäkirje yhä se poikkeus, joka kolahtaa ihan oikeaan postiluukkuun. Tätä seikkaa ei muuta toistaiseksi mitkään e-laskutussopimukset. Muissa Pohjoismaissa sähköinen- ja kirjeposti ovat tasavertaisia.
Mitä sähköinen perintä vaatii?
Jotta velallinen voisi vastaanottaa perintäkirjeet sähköisesti ( sähköpostitse, verkko-tai e-laskuna, sähköiseen postilaatikkoon esim. OmaPostiin jne), vaatii se velalliselta vaivannäköä. Myös perintäyhtiöille toimitustapapalveluiden tuottaminen sekä ylläpito vaaditulla tavalla on varsin työlästä. Tämän takia sähköinen perintä laahaa reippaasti muuta digitalisoitumista jäljessä.
Kuluttajilta maksuvaatimuksen toimittaminen digitaalisesti vaatii erityisen suostumuksen, joka on voimassa 12 kuukautta. Siitä on käytävä ilmi, mikä toimitustapa on kyseessä, minkä perintäyhtiön postista on kysymys, mitä saatavia ko. suostumus koskee, suostumuksen päiväys sekä voimassaoloaika. Perintätoimiston tehtävä on hallinnoida näitä suostumuksia ja niiden voimassaoloa erikseen.
Yrityspuolella velallinen voi antaa perintätoimistolle erillisen suostumuksen lähettää maksuvaatimus sähköisesti. Sähköinen perintä on mahdollista, jos kyseistä maksutapaa on käytetty jo ennen maksuvaatimusta. Perintätoimisto tarvitsee ns. vakiintuneen tavan tiedon toimeksiantajaltaan.
Yritysperintään on tullut uuden perintälain mukaan jopa kiristys digitaalisiin toimitusmahdollisuuksiin, sillä aiemmin perintälaissa ei ollut yritysvelallisia koskevia säännöksiä toimitustavasta. Mikäli yrityksellä oli verkkolaskutusmahdollisuus, oli sähköinen perintä mahdollista.
Kaikki tämä suostumusten pyytäminen, hallinnoiminen ja vakiintuneiden tapojen selvittely vaatisi perintätoimistojen järjestelmien teknistä kehitystä, jotta lain määräämien suostumusten kerääminen olisi ylipäätään mahdollista.
Sähköinen perintä ei siis ole arkipäivää vielä syksyllä 2023, mutta seuraamme tilannetta aktiivisesti ja tiedotamme välittömästi kaikista asiaa koskevista edistysaskeleista.