Mitä tarkoittaa konkurssi?

Maailman mullistusten ja jatkuvien suhdannevaihteluiden vuoksi konkurssiuutiset ovat viime vuosien aikana päätyneet median jokapäiväsiksi jutun aiheiksi. Vuonna 2024 konkursseja oli 12 % enemmän kuin vuonna 2023. Vuoden 2024 vireille pantuja konkusseja oli 3475. Tilastokeskuksen mukaan viiden vuoden takaisiin lukuihin (vuoteen 2019) verrattuna konkurssihakemuksia oli kolmannes enemmän vuonna 2024. Erityisen pahassa nosteessa ovat olleet pienet toimijat ja kiinteistöala. 

Mutta mitä konkurssi käytännössä tarkoittaa ja miten toimia, jos sinulla on saatava yritykseltä, joka asetetaan konkurssiin? 

💡Lue myös: Yrittäjä - konkurssi ei ole maailmanloppu!

Mikä on konkurssi?

Konkurssi on oikeudellinen menettely, jossa maksukyvytön yritys tai yksityishenkilö asetetaan konkurssiin ja velallisen koko varallisuus käytetään yhdellä kertaa kaikkien hänen velkojensa maksamiseen, niin pitkälle kuin se riittää. Menettelyyn voivat ryhtyä sekä velallinen itse että velkoja, ja sen tarkoituksena on jakaa velallisen omaisuus velkojien kesken oikeudenmukaisesti. Suomessa konkurssia säätelee konkurssilaki.

Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien  määräämisvaltaan. Konkurssiprosessi kestää keskimäärin 6–18 kuukautta, riippuen omaisuuden määrästä ja selvityksen laajuudesta. Jos epäilet yrityksesi maksukykyä, toimi ajoissa ja hae asiantuntija-apua!

Konkurssin vaiheet vaihe vaiheelta

1. Konkurssihakemus: Velallinen tai velkoja tekee hakemuksen käräjäoikeuteen.

2. Konkurssin aloittaminen: Oikeus päättää konkurssin aloittamisesta, jos maksukyvyttömyys todetaan.

3. Pesänhoitajan määrääminen: Oikeus nimittää pesänhoitajan, joka selvittää ja hallinnoi velallisen omaisuutta.

4. Velkojen selvittäminen: Velkojat ilmoittavat saatavansa, ja pesänhoitaja tarkistaa ne.

5. Omaisuuden myynti ja jako: Omaisuus realisoidaan ja varat jaetaan velkojille etusijajärjestyksen mukaisesti.

6. Konkurssin päättyminen: Kun omaisuus on jaettu, konkurssi päättyy ja yritys poistetaan kaupparekisteristä.

💡Lue myös: Milloin yritys voidaan asettaa konkurssiin?

Kuka voi hakea konkurssia?

Konkurssin voi hakea:

• Yritys itse, jos se tunnustaa maksukyvyttömyytensä

• Velkoja, jolla on erääntynyt ja maksamaton saatava

Velkojan tulee osoittaa, että velallinen on maksukyvytön. Todisteena voi toimia esimerkiksi maksutuomio tai maksuhäiriömerkintä.

Mitä tapahtuu konkurssin jälkeen?

Konkurssin jälkeen yrityksen toiminta lakkaa. Työntekijät irtisanotaan, sopimukset päättyvät ja yritys poistetaan rekisteristä. Velkojat saavat osuuden varoista saataviensa suhteessa. Mahdolliset jäljelle jääneet velat jäävät velallisen vastuulle, ellei kyseessä ole osakeyhtiö. Osakeyhtiön omistaja ei ole henkilökohtaisesti vastuussa veloista, ellei ole tehnyt henkilökohtaisia takauksia.

💡Lue lisää: Konkurssin jälkeen

Mitä tehdä, jos asiakasyritys asetetaan konkurssiin?

Monelle voi olla epävarmaa, miten toimia jos on avoimia saatavia yritykseltä, joka asetetaan konkurssiin.   Ensimmäinen askel on seurata virallista konkurssikuulutusta, joka julkaistaan yleensä käräjäoikeuden toimesta sekä julkisissa tietolähteissä.

Kuulutuksessa ilmoitetaan muun muassa määräaika, johon mennessä velkojien tulee valvoa saatavansa. Lisäksi siinä kerrotaan, kuka toimii konkurssipesän pesänhoitajana – häneen kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman pian. Pesänhoitaja antaa tarkemmat ohjeet siitä, miten saatava ilmoitetaan virallisesti konkurssipesälle. Lue pesänhoitajan velvollisuuksista lisää alta!

Saatavan valvonta tehdään kirjallisesti, ja siinä on ilmoitettava muun muassa velan määrä, sen peruste ja mahdolliset viivästyskorot. Jos määräaikaa ei noudata, velkoja voi menettää oikeutensa jako-osaan, mikäli pesässä on varoja. Usein konkurssipesät ovat kuitenkin varattomia, jolloin velkoja ei saa mitään, mutta valvonta on silti tärkeä oikeustoimi.

Konkurssin jälkeen pesänhoitaja laatii velkaluettelon, hoitaa omaisuuden myynnin ja jakaa mahdolliset varat velkojille. Velkojan kannattaa seurata pesän etenemistä, sillä pesänhoitaja toimittaa raportit ja tiedot mahdollisista jako-osuuksista prosessin edetessä. Samalla on hyvä tarkistaa myös oman yrityksen kirjanpidollinen ja verotuksellinen tilanne, sillä konkurssisaatava voi vaikuttaa esimerkiksi arvonlisäveron vähennyksiin. Me Uuvalla valvomme toimeksiantajimme saatavia myös velallisten konkursseissa. 

Pesänhoitajan velvollisuudet

Konkurssiin asetetun velallisen omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten tuomioistuin määrää pesänhoitajan. Pesänhoitaja selvittää konkurssipesän ja laatii mm. velallisen varoista ja veloista pesäluettelon, velallisen toiminnasta ja konkurssin syistä velallisselvityksen sekä jakoluettelon, jossa valvottujen saatavien perusteella määritellään kullekin velkojalle jako-osuus pesän varoista.

Velkojien saatavien ilmoittamiseksi järjestetään konkurssivalvonta. Pesänhoitaja määrää valvonnan määräpäivän eli valvontapäivän. Päivä ei ole kiinteä, vaan se voidaan määrätä tapauskohtaisesti konkurssin erityispiirteet huomioon ottaen. Valvontapäivä saa olla aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa määräyksestä. Pesänhoitaja kuuluttaa konkurssivalvonnan ja toimittaa
kuulutuksesta ilmoituksen niille velkojille, joiden yhteystiedot hänellä on tiedossaan.

Jako-osuuden saadakseen velkojan on valvottava konkurssisaatavansa kirjallisesti ilmoittamalla se pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä. Pesänhoitaja ottaa oma-aloitteisesti huomioon osan konkurssisaatavista, jotka tulevat hänen tietoonsa, mutta saatavan valvominen on edellytys jako-osuuden saamiseksi niille saataville, joita pesänhoitaja ei
ole oma-aloitteisesti ottanut huomioon. Velkojan valvontapäivän jälkeen ilmoittama saatava voidaan ottaa huomioon vain jälkivalvonnasta säädetyin edellytyksin

Mikä on valvontakirjelmä?

Saatavien ilmoittaminen tapahtuu valvontakirjelmällä, jonka sisältö on säädelty erittäin yksityiskohtaisesti (Konkurssilain 12 luvun 7 pykälässä). Valvontakirjelmä toimitetaan pesänhoitajalle. Valvontakirjelmä saadaan toimittaa sähköisenä viestinä (esim. telekopiona, sähköpostiviestinä).

Valvontakirjelmässä on ilmoitettava:

1. Saatavan pääoma, pääomalle kertynyt korko konkurssin alkamiseen asti,
   konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta vaadittava korko sekä viivästyskorko ja
   muut viivästysseuraamukset tai, jos saatavan määrää tai enimmäismäärää ei
   voida ilmoittaa, syy siihen;
2. Saatavan peruste riittävästi yksilöitynä;
3. Koron peruste riittävästi yksilöitynä sekä aika, jolta korkoa vaaditaan;
4. Vaaditaanko saatavalle etuoikeutta ja se, mihin vaatimus perustuu;
5. Tiedot panttioikeuden perustamisesta ja sisällöstä, jos velkojalla on velallisen
   omaisuutta saatavansa panttina,
   
6. Velkojan nimi ja yhteystiedot sekä henkilö tai yksikkö, jolle konkurssivalvontaa
   koskevat tiedustelut voidaan osoittaa.
   

Velkojan on täsmällisesti yksilöitävä pesänhoitajalle se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon velkoja vetoaa, ja se, mistä asiakirjat ovat saatavissa, jollei niitä toimiteta pesänhoitajalle.

Uuva on majakka taloushaasteiden aallokossa

Konkurssi on kriisihetki – niin velalliselle kuin velkojalle. Tällaisina hetkinä kumpikin osapuoli tarvitsee enemmän kuin lain teknisen tuen: tarvitaan ymmärrystä, ajoissa annettua apua ja selkeitä toimenpiteitä, jotka suojaavat taloudellista ja inhimillistä etua.

Uuvalla me ymmärrämme molempia osapuolia, sekä velallisen tilanne että velkojan oikeusturva ovat meille sydämen asioita. Jos olet velallinen, neuvojemme avulla voit selvittää prosessin rauhallisesti ja järjestelmällisesti. Jos olet velkoja, valvomme saataviasi tarkasti ja oikea-aikaisesti, jotta sinä voit luottaa siihen, että oikeutesi ei unohdu pesänhoitajan pöydällä.

Autamme tasapainon säilyttämisessä ja taloudenhallinnan myrskyissä, vaikka aallokko olisi raju - selkeällä ohjauksella, empaattisella lähestymisellä ja kokemuksella, joka tuottaa turvaa ja toivoa tilanteen keskellä.