Skip to content

Milloin yritys asetetaan konkurssiin? Syyt, ehdot ja vaihtoehdot yrittäjälle

shutterstock_170465339

Viime vuodet eivät ole olleet yrityksille suopeita; koronapandemia ja Ukrainan sota ovat koetelleet toimialaa jos toistakin ja konkurssiuutiset ovat jokapäiväistä sisältöä mediassa. Tilastojen mukaan Suomessa asetettiin konkurssiin noin 2 800 yritystä vuonna 2024 (Tilastokeskus). Suurimmat konkurssimäärät nähtiin rakennusalalla ja ravintola-alalla.

Konkurssien määrä kertoo siitä, että kyse ei ole yksittäistapauksesta vaan laajemmasta taloudellisesta ilmiöstä. Yrittäjän ei siis tarvitse kokea olevansa yksin tilanteessa – taloushaasteet koskettavat monia.

💡Lue myös: Yrittäjä, konkurssi ei ole maailmanloppu

Miten konkurssiin päädytään?

Lähtökohtaisesti konkurssiin asetetaan yritys, jonka liiketoiminta ei ole kannattavaa, eikä se suoriudu veloistaan. Konkurssi ei yleensä synny yllättäen yhdessä yössä. Usein sitä edeltää pidempi ajanjakso, jolloin yrityksen taloudelliset haasteet kasaantuvat. On tärkeää tunnistaa nämä merkit ajoissa – silloin on vielä mahdollista vaikuttaa tilanteen kulkuun ja välttää konkurssi.

Yrittäjälle tärkeintä on seurata yrityksen taloutta säännöllisesti, hakea apua ajoissa ja olla valmis tekemään muutoksia. Moni konkurssi olisi voitu estää, jos talouden ongelmat olisi tunnistettu varhaisessa vaiheessa ja niihin olisi tartuttu rohkeasti.

Yleisiä syitä konkurssiin ajautumiseen

  1. Heikko kassavirta
    Yrityksen tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Kun kassa ei riitä maksujen kattamiseen, laskut jäävät rästiin ja velat kasvavat.
    🔑 Ennaltaehkäisy: Laadi tarkka kassavirtaennuste ja seuraa rahavirtoja kuukausittain. Jo pienet muutokset maksuehdoissa voivat parantaa likviditeettiä.

  2. Liiallinen velkaantuminen
    Velkaa otetaan liikaa suhteessa yrityksen maksukykyyn. Korkotason noustessa tai liikevaihdon laskiessa velanhoitokulut käyvät ylivoimaisiksi.
    🔑 Ennaltaehkäisy: Tee realistinen lainanhoitosuunnitelma ja neuvottele tarvittaessa velkojen uudelleenjärjestelystä ajoissa.

  3. Asiakkaiden maksuviiveet
    Jos asiakkaat eivät maksa laskujaan ajallaan, se voi kaataa muuten kannattavan yrityksen. Tämä on erityisen yleistä alihankintaketjuissa.
    🔑 Ennaltaehkäisy: Hyödynnä luottotietojen tarkistusta, joustavia maksuehtoja ja perintäpalveluja.

  4. Liian kapea asiakaspohja
    Kun suuri osa liikevaihdosta perustuu muutamaan asiakkaaseen, yhden asiakkaan menetys voi romahduttaa tulot.
    🔑 Ennaltaehkäisy: Hajauta asiakaskuntaa ja pyri monipuolistamaan liikevaihdon lähteitä.

  5. Markkinamuutokset ja kilpailu
    Taloussuhdanteet, uudet kilpailijat tai toimialan rakennemuutokset voivat heikentää kysyntää nopeasti.
    🔑 Ennaltaehkäisy: Seuraa alan trendejä, investoi kehitykseen ja pidä liiketoimintamalli joustavana.

  6. Johdon virheet ja puutteellinen talouden seuranta
    Konkurssin taustalla voi olla myös virheellisiä päätöksiä, riskialttiita investointeja tai yksinkertaisesti liian vähäistä talouden seurantaa.
    🔑 Ennaltaehkäisy: Käytä taloushallinnon asiantuntijoita, seuraa säännöllisesti tunnuslukuja ja tee päätökset faktoihin pohjautuen.

💡Lue myös: Mitä konkurssi tarkoittaa?

Konkurssiin asettamisen ehdot

Velkoja voi lähettää yritykselle konkurssiuhkaisen maksukehotuksen, jossa edellytetään maksusuoritusta seitsemän päivän sisällä  maksukehotuksen tiedoksisaannista. Mikäli velallinen ei pysty tätä maksamaan, pidetään yritystä maksukyvyttömänä ja velkoja voi hakea sitä konkurssiin.

Konkurssilain 1 luvun 1 §:n mukaan konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin velallisen tai velkojan hakemuksesta ja konkurssi alkaa, kun tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin.  Jotta yritys voidaan asettaa konkurssiin, tulee tiettyjen edellytysten kuitenkin täyttyä. 

1. Konkurssikelpoisuus

Konkurssilain 1 luvun 3 §:ssä asetetaan konkurssiin asettamisen edellytykseksi ensinnäkin konkurssikelpoisuus. Esimerkiksi osakeyhtiön tai kommandiittiyhtiön konkurssikelpoisuus alkaa, kun se tulee oikeuskelpoiseksi kaupparekisteriin kirjaamisen jälkeen.  Toisaalta tällaisesta rekisteristä poistuminen ei merkitse samalla konkurssikelpoisuuden lakkaamista.

2. Maksukyvyttömyys

Yleisen konkurssikelpoisuuden ohella tulee kiinnittää huomiota varsinaisiin konkurssiin asettamisen edellytyksiin, jotka on lueteltu konkurssilain 2 luvussa, ja joista joko maksukyvyttömyyden tai ylivelkaisuuden tulee täyttyä. Lain mukaan muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön velallinen voidaan asettaa konkurssiin.

Mikäli velkojan saatava on suuruudeltaan vähäinen, ja konkurssi muutoinkin epätarkoituksenmukainen tai hyvän perintätavan vastainen suhteessa siitä saatavaan hyötyyn, ei velkojan konkurssihakemusta tule ottaa käsiteltäväksi. Velallisen tulee siis olla maksukyvytön muutoin kuin tilapäisesti ja saatavan riittävän suuri, mikäli velkoja aikoo hakea yhtiön konkurssiin.

3. Ylivelkaisuus

Konkurssilain 2 luvun 5 §:ssä mainitaan konkurssin edellytyksenä myös ylivelkaisuus. Jos selvitystilassa olevan velallisen, kuolinpesän tai konkurssipesän varat eivät riitä velkojen maksuun, voidaan se asettaa konkurssiin. Kuolinpesä voidaan kuitenkin asettaa tällaisessa tilanteessa konkurssiin vain, jos em. lainkohdassa tarkemmin määritellyt edellytykset täyttyvät.

Konkurssiin asettamisen esteet

Mikäli edellä mainitut edellytykset eivät täyty, ei yritystä voida asettaa konkurssiin. Lisäksi esteeksi voi muodostua edellä käsitelty velkojan saatavan pienuudesta johtuva epätarkoituksenmukaisuus, yrityksen asettaminen yrityssaneeraukseen tai vakuus, jonka pohjalta velkoja voi saada velalleen suorituksen.  Esteet tutkitaan yksittäistapauksittain ja ne voivat johtaa muuten perustellun hakemuksen tuloksettomuuteen.

Konkurssille on siis vaihtoehtoja ja ennen lopullista konkurssia kannattaa selvittää ne kaikki.

Vaihtoehtoja konkurssille ovat:

  • Yrityssaneeraus – mahdollistaa yrityksen jatkamisen ja velkojen uudelleenjärjestelyn. Saneeraus voi antaa aikaa ja tilaa liiketoiminnan uudistamiseen.

  • Velkajärjestely – tarjoaa helpotusta erityisesti pienyrittäjille, joilla henkilökohtainen ja yrityksen talous kietoutuvat yhteen.

  • Neuvottelut velkojien kanssa – usein velkoja on valmis sopimaan maksuaikojen pidentämisestä, jos näkee, että yrityksen toiminnalla on tulevaisuutta.

Konkurssi ei ole helppo päätös, mutta joskus se on ainoa keino selviytyä ylivoimaisesta velkataakasta. On tärkeää tunnistaa merkit ajoissa ja hakea apua ennen kuin tilanne menee liian pitkälle.

💡Lue myös: Mitä tapahtuu konkurssin jälkeen?