Viime vuodet eivät ole olleet yrityksille suopeita; koronapandemia ja Ukrainan sota ovat koetelleet toimialaa jos toistakin ja konkurssiuutiset ovat jokapäiväistä sisältöä mediassa. Konkurssisumaa odoteltiin jo koronapandemian välittömään läheisyyteen vuosina 2020-2022, mutta pahimmalta säästyttiin tuolloin tekemällä lakimuutoksia.
Väliaikaisella lainsäädännöllä oli tarkoitus varmistaa, ettei konkurssiin joudu yrityksiä, joiden ahdinko on tilapäinen ja puhtaasti koronasta johtuva. Konkurssimäärät pysyivätkin pandemian aikana varsin maltillisina, mutta tämän pelättiin olevan tyyntä myrskyn edellä. Nyt vuonna 2023 pelko on konkretisoitunut, sillä suma on alkanut purkautua konkurssiaallon pyyhkäistessä parhaillaan yli Suomen.
- Lue myös: Yrittäjä, konkurssi ei ole maailmanloppu
Miten konkurssiin päädytään?
Lähtökohtaisesti konkurssiin asetetaan yritys, jonka liiketoiminta ei ole kannattavaa, eikä se suoriudu veloistaan. Velkoja voi lähettää yritykselle konkurssiuhkaisen maksukehotuksen, jossa edellytetään maksusuoritusta seitsemän päivän sisällä maksukehotuksen tiedoksisaannista. Mikäli velallinen ei pysty tätä maksamaan, pidetään yritystä maksukyvyttömänä ja velkoja voi hakea sitä konkurssiin.
Konkurssilain 1 luvun 1 §:n mukaan konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin velallisen tai velkojan hakemuksesta ja konkurssi alkaa, kun tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin. Jotta yritys voidaan asettaa konkurssiin, tulee tiettyjen edellytysten kuitenkin täyttyä.
Konkurssiin asettamisen ehdot:
1. Konkurssikelpoisuus
Konkurssilain 1 luvun 3 §:ssä asetetaan konkurssiin asettamisen edellytykseksi ensinnäkin konkurssikelpoisuus. Esimerkiksi osakeyhtiön tai kommandiittiyhtiön konkurssikelpoisuus alkaa, kun se tulee oikeuskelpoiseksi kaupparekisteriin kirjaamisen jälkeen. Toisaalta tällaisesta rekisteristä poistuminen ei merkitse samalla konkurssikelpoisuuden lakkaamista.
2. Maksukyvyttömyys
Yleisen konkurssikelpoisuuden ohella tulee kiinnittää huomiota varsinaisiin konkurssiin asettamisen edellytyksiin, jotka on lueteltu konkurssilain 2 luvussa, ja joista joko maksukyvyttömyyden tai ylivelkaisuuden tulee täyttyä. Lain mukaan muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön velallinen voidaan asettaa konkurssiin.
Mikäli velkojan saatava on suuruudeltaan vähäinen, ja konkurssi muutoinkin epätarkoituksenmukainen tai hyvän perintätavan vastainen suhteessa siitä saatavaan hyötyyn, ei velkojan konkurssihakemusta tule ottaa käsiteltäväksi. Velallisen tulee siis olla maksukyvytön muutoin kuin tilapäisesti ja saatavan riittävän suuri, mikäli velkoja aikoo hakea yhtiön konkurssiin.
3. Ylivelkaisuus
Konkurssilain 2 luvun 5 §:ssä mainitaan konkurssin edellytyksenä myös ylivelkaisuus. Jos selvitystilassa olevan velallisen, kuolinpesän tai konkurssipesän varat eivät riitä velkojen maksuun, voidaan se asettaa konkurssiin. Kuolinpesä voidaan kuitenkin asettaa tällaisessa tilanteessa konkurssiin vain, jos em. lainkohdassa tarkemmin määritellyt edellytykset täyttyvät.
Konkurssiin asettamisen esteet
Mikäli edellä mainitut edellytykset eivät täyty, ei yritystä voida asettaa konkurssiin. Lisäksi esteeksi voi muodostua edellä käsitelty velkojan saatavan pienuudesta johtuva epätarkoituksenmukaisuus, yrityksen asettaminen yrityssaneeraukseen tai vakuus, jonka pohjalta velkoja voi saada velalleen suorituksen. Esteet tutkitaan yksittäistapauksittain ja ne voivat johtaa muuten perustellun hakemuksen tuloksettomuuteen.
- Lue myös: Mitä tapahtuu konkurssin jälkeen?