Osakeyhtiön ja toiminimen verotus - mitkä ovat eroavaisuudet?

Kun perustat yrityksen, yksi tärkeimmistä eroista toiminimen ja osakeyhtiön välillä liittyy verotukseen. Jos tienaat jotakin, verot on maksettava - simple as that.  Osakeyhtiön ja toiminimen verotus eroavat kuitenkin merkittävästi, ja oikea yritysmuoto voi tuoda huomattavia veroetuja – tai ylimääräisiä kustannuksia, jos valinta ei ole tilanteeseesi sopiva.

Tässä artikkelissa käymme läpi:

• Miten toiminimen verotus toimii?

• Miten osakeyhtiötä verotetaan?

• Keskeiset erot toiminimen ja osakeyhtiön verotuksessa

• Kumpi on verotuksellisesti edullisempi?

• Vinkit oikean muodon valintaan verotuksen kannalta

💡Lue myös: Toiminimi vai osakeyhtiö - näin valitset oikean yritysmuodon!

Toiminimen verotus

Toiminimen verotuksessa olennaisinta on se, että kaikki toiminimiyrittäjänä tienaamasi tulo verotetaan automaattisesti kyseisen vuoden verotuksessa, yhdessä muiden ansio-ja pääomatulojen kanssa. Sivutoimisen yrittäjän tulot siis lasketaan yhteen muiden palkkatulojen kanssa ja verotetaan könttäsummana.

Mikäli tienaat esimerkiksi 30 000 palkkatuloa ja toiminimelläsi laskutat 10 000 euroa, lasketaan nämä yhteen ja sinulle lasketaan tuloveroa 40 000 eurosta. Etenkin uusille toiminimiyrittäjille on monesti edullisinta pyytää koko yrityksen tulos ansiotulona, koska pienillä tuloilla ansiotuloveroprosentti pysyy matalana.  

Tärkeimmät piirteet toiminimen verotuksessa:

• Tulo jaetaan ansio- ja pääomatuloksi verottajan laskukaavan mukaan.

• Pääomatulon osuus on yleensä 20 % nettovarallisuudesta, ja sitä verotetaan 30 % verokannalla (yli 30 000 € osuudelta 34 %).

• Loppuosa verotetaan ansiotulona, jolloin progressiivinen verotus voi nostaa veroastetta huomattavasti.

• Toiminimiyrittäjä maksaa myös YEL-vakuutusta, joka perustuu arvioituun työtuloon.

Esimerkki:
Jos toiminimen tulos on 40 000 € ja nettovarallisuus 20 000 €, 4 000 € voidaan verottaa pääomatulona ja 36 000 € ansiotulona.

Plussat:

• Helppo ja suoraviivainen verotus

• Ei yhteisöveroa eikä erillistä yhteisön veroilmoitusta, mutta elinkeinotoiminnan veroilmoitus annetaan vuosittain

Miinukset:

• Progressiivinen ansiotulovero voi olla korkea

• Verosuunnittelun mahdollisuudet ovat rajallisemmat kuin osakeyhtiössä

• Tulot nostavat suoraan yrittäjän henkilökohtaista verotettavaa tuloa

Toiminimiyrittäjän voit maksaa myös ennakkoveroa, eli tulojen perusteella etukäteen maksettavaa veroa. Sinun ei tarvitse olla pätevä ennustaja ja tietää eurolleen, paljonko tulet laskuttamaan vuoden sisällä, arvio summasta riittää. Kun perustat toiminimeä, ilmoitat verottajalle arvion ensimmäisen tilikauden tuloksesta. Maksat ennakkoveroa perustuen tähän summaan. Oikea määrä kyllä hoidetaan jälkikäteen kuntoon, jos maksoit liikaa saat veronpalautuksia ja jos liian vähän, täydennät puuttuvan summan maksamalla lisäennakon. Arvioita voit muokata vero.fi-palvelussa. 

Jos sinut on merkitty Verohallinnon rekisteriin yrittäjäksi, yrittäjän veroilmoitus on tehtävä aina erikseen, vaikka yritystoimintaa ei olisi edes ollut. Löydät ilmoituksen automaattisesti luotuna Vero.fi-palvelusta.

Osakeyhtiön verotus

Osakeyhtiön verotus Suomessa perustuu yrityksen tuottaman voiton verottamiseen, ja se eroaa merkittävästi yksityishenkilöiden verotuksesta. Osakeyhtiön maksama yhteisövero on kiinteä, mikä tarkoittaa, että voitosta maksetaan veroa nykyisin 20 %:n verokannan mukaan. Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, ja sen verotus toimii kahdessa vaiheessa:

Mikäli osakeyhtiö maksaa työntekijöilleen palkkaa, otetaan vero palkasta ennakkoon ennakonpidätyksenä. Lisäksi osakkeenomistajia verotetaan ulosmaksettavista osingoista pääomatulona, joiden verotus riippuu jaetun osingon suuruudesta ja osingonsaajan kokonaispääomatuloista. Arvonlisäveron osakeyhtiö sisällyttää tuotteiden tai palveluiden hintaan ja tilittää valtiolle. 

1. Yhtiön tulosta maksetaan yhteisövero 20 %

2. Kun yrittäjä nostaa varoja itselleen (palkkana tai osinkoina), niistä maksetaan erikseen tulovero

Yrittäjä voi siis itse päättää, paljonko nostaa varoja ja millä tavalla. Tämä mahdollistaa verosuunnittelun.

Tapoja nostaa tuloa osakeyhtiöstä:

• Palkka: verotetaan ansiotulona + työnantajamaksut

• Osinko: verotetaan pääomatulona tai ansiotulona riippuen nettovarallisuudesta ja osingon määrästä

Esimerkki:
Yritys tekee voittoa 50 000 €. Tästä maksetaan 20 % yhteisöveroa (10 000 €). Jäljelle jää 40 000 €, jonka yrittäjä voi nostaa osinkoina tai palkkana veroseuraamuksin.

Plussat:

• Mahdollisuus optimoida tulojen nostamista (esim. osa palkkana, osa osinkoina)

• Verosuunnittelun työkalut käytössä

• Vero ei automaattisesti nouse tulojen kasvaessa, toisin kuin toiminimessä

Miinukset:

• Monimutkaisempi verotus

• Kirjanpito- ja hallintovelvoitteet

• Jos omistus- ja työskentelyehdot täyttyvät, yrittäjän on otettava YEL riippumatta siitä, nostaako hän palkkaa vai osinkoa.

 Osingonjako voi myös tarjoa verotuksellisia etuja, sillä tietyissä rajoissa osingot voivat olla osittain verovapaita tai niihin sovelletaan alempaa verokantaa. Lisäksi osakeyhtiö voi hyödyntää erilaisia verovähennyksiä ja -kannustimia, jotka voivat koskea esimerkiksi investointeja, t&k-toimintaa ja yrityksen kasvuun liittyviä kuluja.

Osakeyhtiön verotus on suunniteltu tukemaan yritystoiminnan kasvua ja kestävää kehitystä, mutta se vaatii huolellista suunnittelua ja veroasioiden hallintaa maksimaalisen verotehokkuuden saavuttamiseksi.