Skip to content

Mitä ulosotto tarkoittaa?

Miten ulosottoon joutuu

Ulosotto on sana, joka herättää monenlaisia – eikä varmastikaan yleensä kovin mukavia – mielikuvia. Mutta tiedätkö todella, mitä ulosotto tarkoittaa? Käymme tässä artikkelissa läpi, miten ulosottoon joutuu, mitä se käytännössä tarkoittaa ja voiko ulosottoon joutumisesta olla jotakin hyötyä. 

Ulosotto voi jopa helpottaa taloudellista tilannetta, mikäli se on pahasti umpisolmussa. Joten mikäli rahahuolet tuntuvat painavan päälle, tartu härkää sarvista ja sovi maksujärjestelyistä hyvässä yhteistyössä. Voimme luvata, että kaikkien tahojen yhteinen toive on, ettei velallisen tilanne kriisiytyisi yhtään enempää.

Toki lähtökohta kuitenkin on, että ulosottoon joutumista kannattaa välttää viimeiseen asti. Järkevä taloudenhallinta on kuten mikä tahansa taito, myös se vaatii opettelua. Hyvin harva meistä on seppä – tai talouguru- syntyessään.

Muistathan, että jokaisen elämän matkalle sattuu ylä-sekä alamäkiä, mutta taloudelliset ongelmat eivät koskaan ole maailmanloppu.

Ulosoton perusteet

Ulosotto on viranomaisjohtoinen oikeudellinen prosessi, jolla pyritään perimään saatavia velalliselta, kun tämä ei ole maksanut laskujaan määräaikaan mennessä. Ulosotto perustuu lakiin. Jos joudut ulosottoon, kaikki tulosi sekä omaisuutesi selvitetään ja näitä käytetään perusteina maksukykysi arviointiin.

Maksukykyä arvioitaessa otetaan huomioon velallisen erilaiset kiinteät kulut. Vuokra tai asuntolaina, sähkö, vesi ja muut säännölliset maksut on huomioitava velallisen peruselinkustannuksina. Ulosottohenkilö arvioi myös muut tärkeät menot, kuten ruoka-, terveydenhuolto- ja koulutuskustannukset.

Ulosottovirkailijalla on oikeus kerätä tietty osa tuloista ulosoton suorittamiseen, mutta ulosmitattavan määrän on oltava kohtuullinen ja velallisen on pystyttävä elättämään itsensä ja perheensä ulosoton aikana. Tämä suojaavaa säännöstöä kutsutaan "suojaosuudeksi".

Miten ulosottoon joutuu?

Ulosottoon joutuminen ei tapahdu hetkessä, vaan se on seurausta usean eri vaiheen prosessista. Kaikki alkaa yleensä siitä, että velallinen ei pysty, tai ei syystä tai toisesta maksa hänelle lankeavia laskuja. Tämän seurauksena velkoja lähettää yleensä maksumuistutuksia, joissa annetaan uusi määräaika velan suorittamiselle.

Mikäli laskuja ei ole maksettu maksumuistutuksista huolimatta, velkoja voi siirtää asian perintätoimistolle tai aloittaa perinnän itse. Perintäprosessissa velalliselle lähetetään perintäkirjeitä, ja hänelle voidaan soittaa tavoitteena saada laskut maksettua. Tämä vaihe voi johtaa maksuhäiriömerkintään, mikäli laskuja ei ryhdytä hoitamaan.

Jos perinnästä huolimatta velkaa ei suoriteta, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen. Mikäli oikeusprosessin aikana velkaa ei makseta tai sitä ei riitauteta, tuomioistuin antaa päätöksen maksuvelvollisuudesta.

Viimeinen vaihe ennen ulosottoa on oikeuden päätös. Kun tuomioistuin on antanut päätöksen maksuvelvollisuudesta, velkojalla on oikeus hakea ulosottoa velallisen maksamattomille veloille. Tämän jälkeen ulosottoviranomainen aloittaa ulosottoprosessin eli alkaa periä velkaa suoraan velalliselta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi palkasta tai eläkkeestä ulosmittauksen kautta tai jopa omaisuuden myynnillä.

On tärkeää huomata, että ulosottoon johtavan polun varrella on useita kohtia, joissa velallinen voi vielä toimia välttääkseen ulosoton. Oikea-aikainen reagointi ja aktiivinen yhteydenpito velkojaan tai perintätoimistoon auttavat usein löytämään ratkaisun ennen ulosottovaiheeseen joutumista.

Ulosotto käytännössä

Ulosotto voi toteutua eri muodoissa riippuen velallisen taloudellisesta tilanteesta. Tavallisimmat ulosoton muodot ovat:

  • Palkasta tai eläkkeestä tapahtuva ulosotto. Tilille maksettavasta palkasta tai eläkkeestä pidätetään suoraan määrätty summa. Myös veronpalautukset ulosmitataan lähes aina, jos sellaisia saa ollessaan ulosoton asiakas.
  • Irtaimiston ulosotto. Ulosottohenkilö voi myydä omaisuutta velkojen maksamiseksi, jos muu maksukyky on riittämätön. Kaikkea omaisuutta ei kuitenkaan voida ulosmitata, kuten tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvia. Näihin lasketaan mm. televisio, huonekalut ja työvälineet. Sen sijaan esimerkiksi autot ja muut ajoneuvot, arvopaperit ja joko tilillä tai käteisenä oleva raha voidaan ulosmitata.
  • Kiinteistön ulosotto. Ulosotossa voidaan myydä omaisuutta, kuten asunto. Erityisesti, jos velallinen ei asu asunnossa itse. Myynnistä saadut rahat käytetään velkojen maksuun.

Saako työantajani tietää, että olen ulosotossa?

Ulosottoon joutumisesta ei lähde automaattisesti ilmoitusta työnantajalle. Kuitenkin, jos ulosoton kohteena on palkka tai muu toistuvaistulo tulee ulosotto työnantajan tietoon. Tällöin ulosottohenkilö antaa ilmoituksen maksukiellosta työnantajalle. 

Maksukielto on palkanmaksajalle annettava ilmoitus siitä, kuinka ulosottoon menevä määrä lasketaan ja paljonko ulosotossa olevan työntekijän palkasta pitää ulosottoon tilittää.

Mitä hyötyä ulosotosta voi olla

Ulosottoon joutuminen katkaisee velkakierteen, jonka pysäyttäminen voi omin neuvoin tuntua toivottomalta. Mikäli saa maksuhäiriömerkinnän, estää se käytännössä uusien lainojen saamisen.

Ulosottoon joutuneella velat ovat yhdessä paikassa. Se voi helpottaa tilannetta, jos velallinen on aiemmin joutunut hallitsemaan monimutkaisia velkasuhteita useisiin suuntiin. Voi olla tilanteita, joissa henkilö maksaa velkoja joka kuukausi erillisille velkojille enemmän, kun mitä hän joutuisi maksamaan ulosoton kautta.

Ulosotto voi myös avata ovia velkaneuvontaan ja muihin palveluihin, jotka auttavat ihmisiä järjestämään taloutensa, suunnittelemaan budjettinsa ja välttämään tulevia taloudellisia ongelmia.

Ulosottoon joutuminen voi olla myös arvokas oppimiskokemus. Se voi toimia voimakkaana motivaationa taloudellisen tiedon ja vastuullisten taloudellisten tottumusten hankintaan tulevaisuudessa. Laki takaa suojatulorajan, joka jättää velalliselle vähimmäistulon. Se takaa, että jokainen saa vähimmäistulo-osuuden riippumatta siitä, kuinka suuri velka on tai kuinka paljon ulosottoja on.

Ulosoton eteneminen

Ulosotossa on kaksi keskeistä osaa: maksukehotus ja itse ulosotto. Maksukehotus annetaan ensiksi, ja siinä velalliselle annetaan viimeinen mahdollisuus suorittaa maksu itse. Jos velallinen ei vastaa maksukehotukseen, ulosottoviranomainen käynnistää ulosoton.

Ulosotto alkaa, kun ulosottovirasto saa asiakirjan, joka antaa sille oikeuden periä velkaa. Tämä asiakirja on yleensä tuomioistuimen päätös, hallintopäätös tai verovelkaa koskeva päätös.

Kun ulosotto on käynnistynyt, ulosottohenkilö alkaa selvittää velallisen taloudellista tilannetta. Tämä voi sisältää tiedonkeruuta esimerkiksi palkka-, eläke- ja tulotiedoista sekä mahdollisista kiinteistöistä, ajoneuvoista ja muusta omaisuudesta. Tässä vaiheessa ulosottohenkilö määrittää myös suojatulorajan, joka on vähimmäismäärä, jonka velallisen tulee saada pitää itsellään pakollisten elinkustannusten kattamiseksi.

Kun ulosottohenkilö on kartoittanut velallisen taloudellisen tilanteen, ulosotto voidaan toteuttaa muun muassa palkan, eläkkeen tai muun tulojen ulosmittauksena tai kiinteistön, ajoneuvojen tai muiden arvotavaroiden myyntinä. Ulosottohenkilöllä on oikeus myydä ulosmitattu omaisuus julkisella huutokaupalla.

Ulosotto päättyy, kun velat on maksettu tai kun velallinen on hakenut ja saanut velkajärjestelyn. Ulosoton päätyttyä velallisella on oikeus tiedustella luottotietorekisteristä, milloin hänen luottotietojensa merkinnät poistuvat. 

Ulosotto ei ole helppo prosessi, ei velalliselle eikä velkojalle. Kuitenkin on tärkeää tiedostaa, että ulosotto on lopulta vain yksi työkalu velkojen perinnässä. Se on viimesijainen keino, johon turvaudutaan vasta, kun muut keinot on jo käytetty.

Ulosotto on monille tie uuteen alkuun, vapautumista velkataakasta ja mahdollisuus aloittaa taloudellisesti terveempi elämä.