.png?width=1000&height=667&name=BLOGIKUVAT%20(2).png)
Viivästyskorko on varmasti tuttu termi, mutta monille on epäselvää miten se muodostuu. Milloin viivästyskorkoa saa periä, paljonko sitä voi periä ja miten summa lasketaan oikein? Apu on kuitenkin lähellä - eli tässä artikkelissa; selvennetään viivästyskoron muodostuminen kerralla kuntoon!
Mitä viivästyskorko tarkoittaa?
Viivästyskorko on korkoa, jota velallinen maksaa siitä ajasta, kun lasku on myöhässä. Sen tarkoitus on korvata velkojalle viivästyksestä aiheutuvaa haittaa ja kannustaa maksamaan lasku ajallaan. Viivästyskorko ei siis ole sama asia kuin muistutuskulu tai perintäkulu.
Viivästyskorko kertyy myöhässä olevalle pääomalle ajan perusteella. Muistutus- ja perintäkulut taas liittyvät siihen, että maksamattoman laskun periminen vaatii erillisiä toimenpiteitä. Selkeä kirjaus jo laskulle maksuajasta ja viivästyskorosta vähentää epäselvyyksiä ja auttaa siinä, että asiakas tietää ehdot jo ennen mahdollista viivästystä
💡Lue myös: Mitä tietoja laskulla tulee olla?
Kun lasku myöhästyy, yrityksen kannattaa pitää nämä kolme asiaa erillään:
- viivästyskorko: korko myöhässä olevalle pääomalle
- muistutuskulu: kulu muistutustoimenpiteestä
- perintäkulut: kulut, jos asia etenee perintään
Viivästyskoron kannalta tärkein käytännön ero on se, onko velallinen kuluttaja vai toinen yritys.
Kuluttajasaatavissa sovelletaan yleistä viivästyskorkoa. Yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa sovelletaan yleensä korkeampaa viivästyskorkoa. Lisäksi kulujen, muistutusten ja perintätoimien sääntely eroaa kuluttaja- ja yrityspuolella. Käydään tätä tarkemmin läpi myöhemmin.
Viivästyskorkoa ei siis tule käsitellä yhtenä yleisenä prosenttina ilman, että ensin tunnistaa, kummasta tilanteesta on kyse.
💡Lue myös: Näin perintä etenee
Milloin viivästyskorkoa voi periä?
Lähtökohta on yksinkertainen: jos laskulla on sovittu eräpäivä ja maksu myöhästyy, viivästyskorkoa voi periä eräpäivästä alkaen.
💡Lue myös: Kuinka valita oikea maksuehto laskulle - 6 vinkkiä
Käytännössä tämä tarkoittaa, että viivästyskorko ei edellytä sitä, että asiasta muistutetaan ensin. Muistutus voi silti olla tarpeen siksi, että saatava etenee hallitusti ja asiakas saa selkeän tiedon avoimesta laskusta.
💡Lue myös: Milloin maksumuistutus lähetetään?
Jos eräpäivää ei ole sovittu tai tilanne on muuten poikkeuksellinen, asiaa pitää arvioida tarkemmin. Tavallisessa laskutuksessa perusasetelma on kuitenkin tämä: eräpäivä on laskulla, maksu viivästyy --> viivästyskorko alkaa juosta.
Paljonko viivästyskorko on vuonna 2026?
Ajalla 1.1.-30.6.2026 korkolain mukainen viitekorko on 2,5 %.
Tämän perusteella:
- yleinen viivästyskorko on 9,5 %
- kaupallisiin sopimuksiin sovellettava viivästyskorko on 10,5 %
Käytännössä tämä tarkoittaa tavallisesti sitä, että:
- kuluttajasaatavissa käytetään 9,5 prosentin viivästyskorkoa
- yritysten välisissä saatavissa käytetään yleensä 10,5 prosentin viivästyskorkoa
Luvut kannattaa aina tarkistaa Suomen Pankin ajantasaisesta tiedotteesta, , koska viivästyskorko voi muuttua korkokauden vaihtuessa. Korkokausi vaihtuu puolivuosittain, eli 1.1. ja 1.7.
Miten viivästyskorko lasketaan?
Viivästyskoron laskeminen perustuu kolmeen asiaan:
- laskun pääoma
- viivästyskorkoprosentti
- viivästyspäivien määrä
Käytännön laskukaava on:
laskun pääoma x korkoprosentti x viivästyspäivät / 365
Kaavassa korkoprosentti muutetaan desimaaliksi. Esimerkiksi 9,5 % on 0,095 ja 10,5 % on 0,105.
Esimerkki 1: kuluttajalasku
Kuluttaja-asiakkaalle lähetetty lasku on 400 euroa.
Maksu viivästyy 30 päivää.
Viivästyskorko on 9,5 %.
Laskelma:
400 x 0,095 x 30 / 365 = 3,12 euroa
Viivästyskorkoa kertyy siis noin 3,12 euroa.
Tämä kertoo hyvin sen, että pienissä kuluttajalaskuissa viivästyskorko jää usein melko pieneksi. Siksi kuluttajapuolella oikein ajoitettu muistutusprosessi on yleensä vähintään yhtä tärkeä kuin korkosumma itsessään.
Esimerkki 2: yrityslasku
Yritysasiakkaalle lähetetty lasku on 5 000 euroa.
Maksu viivästyy 45 päivää.
Viivästyskorko on 10,5 %.
Laskelma:
5 000 x 0,105 x 45 / 365 = 64,73 euroa
Viivästyskorkoa kertyy noin 64,73 euroa.
Yrityssaatavissa viivästyskorolla alkaa usein olla jo selkeä käytännön merkitys, etenkin jos laskut ovat suuria tai viiveitä kertyy useampia.
Esimerkki 3: pitkä viive pienemmässä yrityssaatavassa
Yrityslasku on 950 euroa.
Maksu viivästyy 90 päivää.
Viivästyskorko on 10,5 %.
Laskelma:
950 x 0,105 x 90 / 365 = 24,60 euroa
Viivästyskorkoa kertyy noin 24,60 euroa.
Esimerkki näyttää, että myös melko pienessä laskussa pitkä viivästys kasvattaa summaa nopeasti. Olennaista ei siis ole vain laskun koko, vaan myös viiveen pituus.
Mitä yrittäjän kannattaa huomioida käytännössä?
Viivästyskorko pysyy parhaiten hallinnassa silloin, kun se on osa toimivaa laskutusprosessia. Kun laskulla on yksiselitteinen eräpäivä, avoimia saatavia seurataan säännöllisesti ja viivästyksiin reagoidaan ajoissa, myös viivästyskorko tulee käsiteltyä oikein.
Tässä Uuvan palvelut helpottavat arkea konkreettisesti. Uuva Cloudissa laskujen lähetys, seuranta ja maksumuistutukset hoituvat samassa palvelussa. Uuva Cloudiin kuuluu automaattinen maksuvalvonta, jossa maksamatta jääneet laskut siirtyvät halutessasi automaattisesti perintään.
Kun laskutuksen, maksuvalvonnan ja perinnän saa saman kokonaisuuden alle, viivästyskorko ei jää irralliseksi yksityiskohdaksi. Se on osa hallittua prosessia, jonka avulla saatavat etenevät ajallaan ja yrittäjän oma työ vähenee.
